Paitsi ehkä se, että rakastakaa toisianne ja ennen kaikkea näyttäkää kaikille heille, keistä välitätte, että rakastatte heitä. Käytöksellänne, sanoilla ja pienillä teoilla arjessa.
Yrittäkää hymyillä, vaikkei paljoa hymyilyttäisi. Hymy, jonka kerran laitat eteenpäin, tulee jonain päivänä takaisin ja ehkä juuri silloin, kun sitä eniten tarvitset.
Ottakaa elämässä jokaisesta tilaisuudesta kiinni, koska toista ei ole tulossa. Ja jos toinen tilaisuus tulee, niin se on jo selkeä merkki, että siihen suuntaan sinun on mentävä.
Jatkakaa uskomista kaikkeen hyvään, ellei parempaankin, sillä ilman uskoa ei ole elämää. Sama toivon kanssa.
Tämä oli tällainen pieni viesti tälle päivälle. Elämä hymyilee ja kyllä se aurinko paistaa siellä pilvien takanakin. Ärsyttävää optimismia, eikö?
PS. Oli minulla yksi oikea asia. Kuten varmaan huomaat, perustin oman neulontablogin ja liitin sen välilehtenä tänne. Jos sen huomasit, niin näit varmasti senkin, etten ole vielä kirjoittanut uuteen blogiini mitään. Kaikki käsityöni ovat vasta vaiheilla, mutta kyllä kohta tulee materiaalia kirjoitettavaksi asti.
Toivotan siis kärsivällisyyttä tälle päivälle niin itselleni, kuin kaikille teillekin.
 |
| Photo from Pinterest |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toivottavasti päivitykseni oli mielenkiintoinen ja herätti sinussa ajatuksia. Jaa ajatuksesi myös muille kommentoimalla tekstiäni! Pidetäänhän kommenttien sisältö kuitenkin asiallisena kaikkien sivun käyttäjien iloksi. Risuja ja ruusuja molempia saa (ja pitää) kuitenkin antaa!